KUNTIEN ASUNTOVIRANOMAISILLE KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRANOMAISILLE YLEISHYÖDYLLISILLE YHTEISÖILLE
Toimivalta:
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen yleinen ohjaus
Ohjauksen sisältö: Voimassaoloaika:
Tämän kunnille ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, ARAn, ni-meämille yleishyödyllisille yhteisöille lähetetyn ohjeen tarkoituksena on antaa lisäinformaatiota erityisryhmien asukasvalintoja tekeville henkilöille erityisryh-mien asukasvalintaperiaatteista. Tämä ohje löytyy ARAn nettisivuilta kohdasta: ohjeet tai hakusanalla ohjeet kunnille ja asuntojen tuot-tajille. Tässä ohjeessa todetut asiat lisätään myös ARAn nettisivuilla julkais-tuun Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaoppaaseen. ARA myöntää avustuksia ja korkotukilainaa erityistä tukea tarvitsevien asuk-kaiden vuokra-asuntojen rakentamiseksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) perusteella. Erityisryhmät ja avustusten enimmäismäärät on määritelty edellä mainitussa laissa. Erityis-ryhmien vuokratalojen omistajille ilmoitetaan ARAn avustuspäätöksessä, min-kä erityisryhmän asuntojen rakentamiseen avustusta on myönnetty. Erityis-ryhmiin kuuluvien asunnot voivat olla erityyppisiä kuten ARAn nettisivuilla 15.08.2011 julkaistussa Suunnitteluoppaassa on esitelty. Asunnot voivat olla erillisiä asuntoja, joissa on oma keittiö, olo- ja makuuhuoneet ja peseytymisti-lat tai asunnot voivat olla palvelutalon ryhmäkodissa olevia asuntoja, joihin kuuluu oma huone, oma WC- ja pesutila sekä ryhmäkodin yhteiset tilat asuk-kaan hoitoa tukevina asuintiloina. ARA myöntää avustusta asuinkohteen kor-kotukilainoitettavaksi hyväksytyistä rakentamis-, hankinta- tai peruskorjaus-kustannuksista yli 10 prosenttia ja enintään 50 prosenttia, kun erityisryhmiin
Puhelin • Telefon kuuluvat asukkaat tarvitsevat tavanomaista enemmän tukipalveluja ja asuin- rakennukset, asunnot sekä niihin liittyvät palvelutilat ovat niiltä vaadittavien ominaisuuksien vuoksi kustannuksiltaan kalliimpia kuin tavalliset asunnot. Asumiseen liittyvistä tukipalveluista on ARAn nettisivuilla 23.08.2011 julkaistu ARAn Palveluasumisen opas. Kaikki valtion tuella rahoitetut erityisryhmien asunnot, myös tehostetun palve- luasumisen ryhmäkodissa olevat asunnot, ovat vuokra-asuntoja, joiden asu- kasvalintaperusteet ovat samat kuin muissakin valtion tuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa. Asukasvalinta perustuu aravarajoituslain (1190/1993) 4a – 4c §:ien, vuokra-asunto-lainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 11a-11c §:ien ja asukkaiden valinnasta arava- ja kor- kotukivuokra-asuntoihin annetun valtio-neuvoston asetuksen (166/2008) säännöksiin, joista on kerrottu tarkemmin ARAn nettisivuilla julkaistussa Ara- va- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaoppaassa. Edellä mainittujen säännösten ja asukasvalintaoppaan mukaan myös erityisryhmiin kuuluvien vuokra-asuntojen hakijoiden asukasvalintaperusteet ovat hakijan asun- nontarve, varallisuus ja tulot. Asunnontarve
Erityisryhmiin kuuluvien hakijoiden asunnontarvetta arvioitaessa asukasvalin- taa tekevän henkilön tulee selvittää, että hakija kuuluu avustuspäätöksessä mainittuun erityisryhmään ja että hänen asumisensa edellyttää tavan- omaista enemmän tukipalveluja, jos kyseisen erityisryhmän asuntojen osal- ta avustuksen määrä on ARAn avustuspäätöksen mukaan yli 10 prosenttia. Asukasvalintojen tekeminen on osoittautunut vaikeaksi vanhusten palveluta- loihin erityisesti silloin, kun asunnot ovat erillisiä palvelutalossa olevia asunto- ja, joita ei ole rahoitus- ja rakennusvaiheessa suunniteltu käytettäväksi tehos- tettuun palveluasumiseen eli palveluasumiseen, jossa henkilökuntaa on pai- kalla ympäri vuorokauden. Tällaisten tavallisten palveluasuntojen osalta on ilmennyt epäselvyyttä siitä, kenelle ne on tarkoitettu. Näihin asuntoihin on myös jonkin verran valittu asukkaita, joiden fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky on edelleen niin hyvä, että he eivät tarvitse asu- misessaan palvelutalon tukipalveluita. He voivat tarvita esimerkiksi siivous- ja ruoanvalmistuspalveluita, mutta kun he saavat nämä palvelut kotiinsa osto- palveluna tai kunnan kotihoidon palveluna, he kykenevät suoriutumaan päivit- täisistä toiminnoistaan ilman palvelutalon henkilökunnan apua. Palveluasumi- nen, myös tavallinen palveluasuminen, on tarkoitettu paljon apua tarvitseville vanhuksille, vammaisille ja muille henkilöille, jotka puutteellisen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat apua ja tukea asumisen mahdollistamiseksi. Puhelin • Telefon Palveluasuntoihin valittavien hakijoiden palveluasumisen tarve selvitetään ai- na lääkärinlausunnolla. Lääkärinlausunnossa tulisi hakijan sairauksien ja vammojen kuvaamisen lisäksi nimenomaan todeta, minkälainen hakijan fyysi- nen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky on ja onko hakijan toimintakyky niin paljon alentunut, että hän on palvelutaloasumisen tarpeessa. Yhtenäisen menettelyn luomiseksi palveluasumisen asukasvalintojen toteut- tamisessa, ARA suosittelee, että valtion tuella rahoitettujen palvelutalojen asukasvalinnat järjestetään siten, että ne kunnan virkamiehet, jotka valitsevat asukkaat sosiaalihuoltolain 22 -24 §:n perusteella palvelu- tuki- ja lai- tosasumiseen, selvittävät yhteistyössä palvelutalojen asukasvalintoja tekevien henkilöiden kanssa myös tavallisiin palvelutaloihin hakevien hakijoiden toimin- takyvyn ja palveluasumisen tarpeen. Jos kunnan virkamiesten resurssit eivät riitä osallistumaan kaikkien hakijoiden toimintakykyselvitysten arvioimiseen, olisi hyvä, jos he kuitenkin epäselvissä tilanteissa voisivat lääkärinlausuntoihin tutustumalla antaa palvelutalojen asukasvalintoja tekeville henkilöille apua hakijan toimintakyvyn arvioinnissa. Varallisuus ja tulot
Asunnontarpeen selvityksen lisäksi on selvitettävä kaikkien erityisryhmien asuntoihin hakevien ja siten myös tehostetun palveluasumisen ryhmäkotien asuntoihin sijoitettavien henkilöiden varat ja tulot. Hakijoiden keskinäistä etusi-jajärjestystä arvioidaan kokonaisuutena hakijoiden asunnontarpeen, varalli-suuden ja tulojen perusteella. Jos hakijoina on henkilöitä, joiden asunnontarve on yhtä suuri, esimerkiksi tavallista palveluasuntoa on hakemassa lääkärin-lausuntojen perusteella yhtä paljon toimintakyvyltään alentuneet hakijat, haki-joiden keskinäisessä vertailussa etusijalle tulee asettaa hakija, jonka varalli-suus ja tulot ovat pienemmät.
Hakijan varallisuus ja tulot selvitetään sekä etusijajärjestyksen selvittä- miseksi että sen arvioimiseksi, onko hakijalla riittävästi varallisuutta ja tuloja järjestää asumisensa ilman valtion tukea. Asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun asetuksen (166/2008) 6 §:n 2 momentin mukaan hakija voidaan valita asukkaaksi vuokra-asuntoon varalli- suuden määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on sellaisen asumisen tu- keminen, joka on sosiaalisista tai terveydellisistä syistä erityisen tarpeellista. Asetuksen mukaan asukkaaksi ei tällöinkään saa valita hakijaa, jonka varalli- suus on riittävä tarvetta vastaavan asunnon ja huolenpidon hankkimiseen. Asetuksen mukaan huomioon otettavasta varallisuudesta voidaan vähentää tavanomaisen oman asunnon arvo. ARA suosittelee, että kukin kunta määrit- telisi säännöksen soveltamisen helpottamiseksi, minkä arvoinen kyseisellä paikkakunnalla on tavanomainen oma asunto.
Edellä mainitulla valtioneuvoston asetuksella on annettu mahdollisuus poiketa jonkin verran asukasvalintaperusteista varallisuuden osalta, mutta asetuksella
Puhelin • Telefon on ilmoitettu selkeästi poikkeamisen takaraja eli jos hakijalla on varallisuutta tarvettaan vastaavan asunnon ja huolenpidon hankkimiseen, hakija ei täytä valtion tuella rahoitetun palvelutalon asukasvalintaperusteita. Hakija tulisi täl- löin ohjata hakemaan asuntoa ns. vapaarahoitteisista palvelutaloista eli palve- lutaloista, joiden rahoittamiseen valtio ei ole osallistunut. Tällainen tilanne edellyttää asukasvalintaa suorittavalta henkilöltä kunnan ja sen lähialueiden koko palvelutarjonnan selvittämistä. Palvelutalon asukasvalintoja tekevän henkilön kannattaisi tehdä tällainen selvitys yhteystyössä kunnan SAS- työntekijöiden ja asuntotoimen kanssa. Jos tällaisessa tapauksessa kunnassa tai lähialueilla ei ole lainkaan vapaarahoitteisia palvelutaloja eikä mahdolli- suutta palveluiden ostamiseen ja hakijan toimintakyky on niin paljon alentunut, ettei hän kykene selviytymään asumisestaan ilman tukipalveluja, kunnan tulee järjestää hänelle asunto sosiaalihuoltolain 22 §:n perusteella.
Vaikka valtion tuella rakennettujen ja hankittujen vuokra-asuntojen asukasva- linnassa ei ole enää käytössä tulorajoja, niin tulorajojen poistuminen ei ole merkinnyt tuloarvostelun poistumista. Hakijan tulot ovat edelleen tasavertai- nen asukasvalintaperuste yhdessä asunnontarpeen ja varallisuuden kanssa. Säännökset painottavat edelleen useamman hakijan kilpailutilanteessa sosi- aalisen näkökulman eli heikoimmassa asemassa olevien huomioon ottamista asukasvalinnoissa. Hannu Rossilahti Puhelin • Telefon
El parto mediante cesárea es cada vez más frecuente. Aunque el útero tiene un mayorriesgo de rotura en una mujer que ha tenido una cesárea, la mayoría de las veces el partovaginal es posible, siendo seguro tanto para la madre como para el feto. Por otro lado, la cesárea electiva rutinaria para el segundo parto de una mujer con unacesárea previa transversa baja genera un exceso de m
Drug Information Sheet("Kusuri-no-Shiori") The information on this sheet is based on approvals granted by the Japanese regulatory authority. Approval details may vary by country. Medicines have adverse effects (risks) as wel as efficacies (benefits). It is important to minimize adverse effects and maximize efficacy. To obtain a better therapeutic response, patients should understand
KUNTIEN ASUNTOVIRANOMAISILLE KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRANOMAISILLE YLEISHYÖDYLLISILLE YHTEISÖILLE
Toimivalta: 
