Microsoft word - ytm2000so.doc

Kuntotarkastus asuntokauppaa varten
Suoritusohje
1.3.2000
Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
SISÄLLYSLUETTELO
Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteinen Toimintamalli- kehityshankkeen johto- ryhmässä on ollut edustajat seuraavista tahoista: Ympäristöministeriö, Kuluttaja- virasto, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Rakennustieto- säätiö, Teknillinen Korkeakoulu, Tekes ja Insinööritoimisto Raksystems Oy. Ohjeen laadintatyöstä on vastannut Insinööritoimisto Raksystems Oy.
1 KUNTOTARKASTUKSEN
TEKIJÄLLE
………….…………………………. 3 KUNTOTARKASTUKSEN PERIAATTEET
………….…………………………. 3 3 KUNTOTARKASTUKSEN
TAVOITTEET
………….…………………………. 3 4 KUNTOTARKASTUKSESTA SOPIMINEN
………….…………………………. 4 ……………………………………. ……………………………………. ……………………………………. RAKENNETTA RIKKOMATTOMAN KUNTOTARKASTUS-
MENETTELYN EPÄVARMUUSTEKIJÄT
………….…………………………. 6 6 KUNTOTARKASTUKSEN
SISÄLTÖ
………….…………………………. 6 ………….…………………………. ………….…………………………. ………….…………………………. ………….…………………………. 7 KUNTOTARKASTUKSEN
LAAJUUS ………………………………………
8 KUNTOTARKASTUKSESSA TEHTÄVÄT MITTAUKSET
………….…………………………. 10 9 KUNTOTARKASTUSRAPORTTI
………….…………………………. 11 ………….…………………………. 11 ………….…………………………. 12 ………….…………………………. 13 10 KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VALMIUDET JA ASIANTUNTEMUS ………….………………………….
………….…………………………. ………….…………………………. 11 KUNTOTARKASTUKSESSA TARVITTAVIA APUVÄLINEITÄ
………….…………………………. 15 ………….…………………………. ………….…………………………. 11.3 Välttämättömät mittalaitteet ja -välineet ………….…………………………. 11.4 Suositeltavat raskaat käsityökalut (ei välttämättömiä) ………….…………………………. 12 KUNTOTARKASTUKSEN SISÄLTYVÄT TARKASTELUT
………….…………………………. 16 12.1 Rakenteiden ja järjestelmien kunnon tarkastelu …….………………………………. ………….…………………………. 12.3 Mahdollisten terveyshaittaa tuottavien vaurioriskien tarkastelu ……………………….…….………. 13 KUNTOTARKASTUSTA TARKENTAVAT JA TÄYDENTÄVÄT LISÄTUTKIMUKSET ……….………………………….… 17
………….…………………………. ………….…………………………. TOIMINTAMALLIN JOHTORYHMÄ JA LAATIJAT
…….………………………………. 18 Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000

1 KUNTOTARKASTUKSEN
TEKIJÄLLE
Kuntotarkastuksen suoritusohjeen tarkoituksena on yhtenäistää ja selkeyttää asuntokaupan yhteydessä tehtävää kuntotarkastusta sekä parantaa tarkastusten yleistä luotettavuutta. Ohje soveltuu kerros-, rivi-, erillis- ja paritalohuoneistojen sekä omakotitalojen kaupan yhteydessä tehtäviin kuntotarkastuksiin. Yleisen suoritusohjeen tarkoituksena on ohjata kuntotarkastustoimintaa siten, että suoritusohjeessa määritellyt asiat tarkastetaan ja raportoidaan tilaajalle aina kun kuntotarkastus tehdään asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohje yhdessä tilaajan ohjeen kanssa pyrkii varmistamaan, että tilaajalle ei jää väärää käsitystä kuntotarkastuksen tarkoituksesta ja sisällöstä. Suoritusohjeen tarkoitus ei ole määritellä tai rajata yrityskohtaisia toimintatapoja. Kuntotarkastuksen tekijöiden on itse huolehdittava oman kokemuksen ja ammattitaidon kehittämisestä ja toiminnan laadusta. 2 KUNTOTARKASTUKSEN
PERIAATTEET
Kuntotarkastus on tehtävä niin, etteivät tilaaja ja muut kohteen ulkopuoliset tekijät saa vaikuttaa tarkastuksen laatuun, suoritustapaan tai tulosten raportointiin. Kuntotarkastuksen periaatteena on tarkastaa kohde aina kokonaisuudessaan tässä ohjeessa määritellyssä laajuudessa, koska yksittäisen tilan (kuten kylpyhuone) tarkastamisella ei voi muodostaa käsitystä koko rakennuksesta. Kuntotarkastaja ei ole velvollinen tekemään sovittua laajempaa tarkastusta tai kuntotutkimustoimenpiteitä tarkastuskäynnin yhteydessä ilman eri sopimusta. Havainnot raportoidaan vain sellaisista kohdista, jotka on nähty tai muutoin todettu. Oletuksia ja tulkinnanvaraisia lausumia tulee välttää. Tämän takia mm. havaintojen tekemiseen vaikuttaneet rajaukset on ehdottomasti mainittava raportissa, muussa tapauksessa tilaajalle aiheutuu helposti tulkintavaikeuksia ja niiden perusteella mahdollisesti vääristä toimenpiteistä johtuvaa vahinkoa. Kuntotarkastajan työhön ei kuulu ottaa kantaa havaituista vaurioista aiheutuviin oikeudellisiin vastuukysymyksiin. KUNTOTARKASTUKSEN TAVOITTEET
Asunto- ja kiinteistökaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen tavoite on tuottaa puolueetonta tietoa tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisista vaurioriskeistä välineeksi asunto-kaupan osapuolille. LVISA-tekniikka arvioidaan vain näkyviltä osin ja iän perusteella, muuten on aina tehtävä erillinen selvitys. Kuntotarkastuksen avulla vähennetään sitä riskiä, että kaupan jälkeen paljastuu vikoja, virheitä tai vaurioita, jotka johtavat tyytymättömyyteen tai riitaan osapuolten välillä. Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
KUNTOTARKASTUKSESTA SOPIMINEN
Kuntotarkastuksesta tulee aina sopia kirjallisesti ja sopimusasiakirjasta tulee ilmetä vähintään seuraavat tiedot: • tarkastuksen tilaaja, kohde ja kohteen omistaja • tilauspäivä, suoritusajankohta ja tarkastuksen suorittaja • tarkastuksen tarkoitus ja ennen tarkastusta huomioitavat asiat • tarkastuksen sisältö, laajuus ja suoritustapa • omistajan suostumus mahdollisten mittausreikien (max 3 kpl) • tarkastuksen kiinteä hinta tai veloitusperusteet • mahdolliset muut kulut kuten esim. matkakulut • päiväys ja tilaajan hyväksyntä (allekirjoitus) Ennen kuntotarkastusta tilaajalle annetaan valmistautumisohjeet tarkastusta silmällä pitäen sekä pyydetään järjestämään kohdetta koskevat asiakirjat kuntotarkastajan käyttöön. Tilaajaa pyydetään etukäteen selvittämään voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukainen kunnossapidon vastuunjako siltä osin, että noudatetaanko yhtiössä normaalia Suomen Kiinteistöliiton suosittelemaa jakoa, vai onko yhtiössä tästä poikkeuksia. Erikseen sovittaessa myös kuntotarkastaja voi hankkia ko. asiakirjat. Olennaisia asiakirjoja omakotitalojen ja erillis-, pari- sekä rivitalohuoneistojen osalta ovat mm: • arkkitehti- ja rakennuslupapiirustukset • rakennepiirustukset ja työselitykset • LVISA-piirustukset ja -työselitykset • peruskuntoarvio ja muut yksittäiset kuntotutkimusraportit (jos tällai- Kun kyseessä on kerrostalohuoneisto, olennaisia asiakirjoja ovat mm: • peruskuntoarvio ja muut yksittäiset kuntotutkimusraportit (jos Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
Ennen tarkastusta, tarkastuksen yhteydessä tai tarkastuksen jälkeen tulee haastatella myös kohteen käyttäjää. Ellei haastattelu onnistu, kirjataan se kuntotarkastusraporttiin. Lähtötiedot kirjataan kuntotarkastusraporttiin. Kohteen käyttäjän tai omistajan tulee kertoa kohteesta kaikki tietämänsä asiat mahdollisimman kattavasti. Tällaisia asioita ovat mm. kohteen: • tiedossa olevat vauriot tai epäilykset niistä • tulevat, suunnitellut tai tiedossa olevat korjaustoimenpiteet • käyttötottumukset (vaikutukset kohdistuvat laitteiden kestoikään • poikkeavat hajuhavainnot ja mahdollinen oireilu rakennuksessa tai Kun kyseessä on erillis-, pari-, rivi- tai kerrostalohuoneisto, haastatellaan käyttäjän lisäksi mahdollisuuksien mukaan kohteen isännöitsijää. Kohde tarkastetaan tämän suoritusohjeen mukaisesti näkyviltä osiltaan arvioimalla kohdetta pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus on tekninen arvio, joka perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen ja kohteessa tekemiin havaintoihin, rakennus- tai rakenne-piirustuksista ja kohteen käyttäjän haastattelusta sekä muista kohdetta koskevista asiakirjoista saatuihin tietoihin kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisista vaurioriskeistä tarkastushetkellä. Mahdollisten vaurioiden syihin otetaan kantaa vain syy-yhteyden ollessa yksi-selitteinen ja selvästi osoitettavissa, muussa tapauksessa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimus. Viimeksi mainittujen tarve perusteluineen tulee esittää kuntotarkastusraportissa. Kuntotarkastuksen yhteydessä voidaan tehdä epäilyttävän havainnon varmista-miseksi pienimuotoinen, rakenteeseen kohdistuva ja yleensä kuntotutkimuksen luonteinen toimenpide kuten • yksittäisen reiän poraaminen puu- ja koolauksella kasvatettuihin rakenteisiin (mm. sisäpuolelta koolatut kiviainesrakenteiset ulko- seinät, väliseinät, puurakenteiset ylä- ja alapohjarakenteet) suhteellisen kosteuden mittaamista varten rakenteen sisältä (ei betoni- ja kiviainesrakenteet). Kuntotarkastukseen sisältyy enintään kolmen mittausreiän poraaminen ilman eri veloitusta. Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
Toimenpiteisiin tulee aina saada lupa tilaajalta tai omistajalta. Edellä mainittua suuremmasta kuntotutkimustoimenpiteestä on aina tehtävä erillinen sopimus. Sopimuksesta tulee ilmetä suoritettava toimenpide ja vastuut, mm. kuka korjaa jäljet jos tähän on tarvetta. Mikäli kohteessa on sellaisia vikoja tai puutteita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa kuntotarkastajalle (mm. ampiaispesät kulkureiteillä tai huonokuntoiset tikkaat) tai tarkastettavissa tiloissa on esteitä tai tiloihin ei päästä, ei kuntotarkastusta näiltä osin suoriteta. Tarkastusta rajaavat tai estävät asiat tulee mainita kuntotarkastus-raportissa. RAKENNETTA RIKKOMATTOMAN KUNTOTARKASTUSMENETTELYN EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Pääosin aistinvaraisen ja rakenteita rikkomattoman tarkastusmenetelmän perusteella ei voi antaa täyttä varmuutta kohteen vauriottomuudesta. Rakenteissa piileviä sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei vauriokohdissa ole tarkastushetkellä rakenteiden pinnalle näkyvää tai muulla tavalla aistittavaa viitettä, tai näiden perusteella tehtävässä kartoituksessa kosteudentunnistimella tai suhteellisen kosteuden mittalaitteella havaittavaa poikkeavaa kosteutta. Epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai suosittaa lisä-tutkimuksia (kuntotutkimus) asian varmistamiseksi. 6 KUNTOTARKASTUKSEN
SISÄLTÖ
Tämä ohje soveltuu sekä omakotitalojen että erillis-, pari-, rivi- ja kerrostalo-huoneistojen tarkastukseen. Tarkastuksen sisältö ja laajuus riippuu em. kohdetyypistä seuraavasti: Kuntotarkastus rajautuu käyttäjän tai omistajan haastatteluun, asiakirjoihin ja piirustuksiin tutustumiseen, kohteessa aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin tehtävään tarkastukseen. LVISA-järjestelmien osalta tarkastus rajautuu vain näkyviltä osin ja iän perusteella arvioitaviin asioihin, tarkemmat selvitykset tulee tehdä erillisin kuntotutkimuksin. Kuntotarkastajan tulee asiantuntijana mainita kuntotarkastusraportissa myös sellaiset havainnot, jotka voivat viitata mahdollisiin piileviin vaurioihin ja joiden varmistaminen tästä syystä vaatii erityisiä lisäselvityksiä tai kuntotutkimusta. Kuntotarkastus ei koske kohteesta tai huoneistosta erillään olevia yleisiä tiloja, ellei siitä tilauksen yhteydessä erikseen sovita (mm. piharakennukset ja asunnoista erillään olevat esim. varasto- ja saunatilat, tekniset tilat). Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
Omakotitaloissa tarkastus on laajin ja tarkastukseen kuuluu kaikki tässä ohjeessa mainitut toimenpiteet ja tarkastuskohteet. Omakotitalot ovat kiinteistöjä, jolloin niiden kauppaa sääntelee maakaari. Omistaja vastaa rakennuksesta itse. 6.3 Erillis-, pari- ja rivitalohuoneistot Tarkastuksen sisältö on lähes yhtä kattava kuin omakotitaloissa. Tarkastus poikkeaa omakotitalon tarkastuksesta seuraavilta osin. Taloyhtiön yhteisiä teknisiä tiloja ei tarkasteta. Huoneiston ulkopuolinen tarkastus rajautuu tarkastettavan huoneiston kohdalla oleviin rakenteisiin; eli naapurihuoneistoissa olevia rakennusosia, vaurioita tai riskejä ei tarkasteta. Tarkastuksen yhteydessä tulee selvittää, onko kiinteistöön tehty peruskuntoarvio, muita tutkimuksia tai onko olemassa korjaussuunnitelmia. Näihin tulee mahdollisuuksien mukaan tutustua ennen kuntotarkastusta pyytämällä ne tarkastajan käyttöön. Peruskuntoarvioon tutustuttaessa huomiota kiinnitetään lähinnä tarkastettavana olevaan kohteeseen vaikuttavista asioista. Asia tulee mainita kuntotarkastusraportissa. Asunto-osakeyhtiön huoneiston kauppaa sääntelee asuntokauppalaki. Huoneiston omistaja vastaa pääsääntöisesti huoneiston pintamateriaaleista ja asunto-osakeyhtiö vastaa kiinteistä rakenteellisista osista. Yleinen vastuunjako osakkaan ja yhtiön välillä on kuvattu Suomen Kiinteistöliiton julkaisemassa ohjeellisessa kunnossapidon vastuunjakotaulukossa. Tästä yleisestä vastuun-jaosta on kuitenkin voitu poiketa yhtiöjärjestysmääräyksen, yhtiökokous-päätöksen tai hallinnonjakosopimuksen perusteella. Ohjetta luettaessa tulee huomioida, että kerrostalohuoneistoissa tarkastus rajoit-tuu huoneiston sisäpuolisiin tiloihin. Huoneiston ikkuna- ja ovirakenteiden tarkastus kuuluu tarkastukseen. Tarkastuksen yhteydessä tulee selvittää, onko kiinteistöön tehty peruskuntoarvio, muita tutkimuksia tai onko olemassa korjaussuunnitelmia. Näihin tulee mahdollisuuksien mukaan tutustua ennen kuntotarkastusta pyytämällä ne tarkastajan käyttöön. Peruskuntoarvioon tutustuttaessa huomiota kiinnitetään lähinnä tarkastettavana olevaan kohteeseen vaikuttavista asioista. Asia tulee mainita kuntotarkastusraportissa. Asunto-osakeyhtiön huoneiston kauppaa sääntelee asuntokauppalaki. Huoneis-ton omistaja vastaa pääsääntöisesti huoneiston pintamateriaaleista ja asunto-osakeyhtiö vastaa kiinteistä rakenteellisista osista. Yleinen vastuunjako osakkaan ja yhtiön välillä on kuvattu Suomen Kiinteistöliiton julkaisemassa ohjeellisessa kunnossapidon vastuunjakotaulukossa. Tästä yleisestä vastuunjaosta on Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
kuitenkin voitu poiketa yhtiöjärjestysmääräyksen, yhtiökokouspäätöksen tai hallinnonjakosopimuksen perusteella.
7 KUNTOTARKASTUKSEN LAAJUUS
Ennen varsinaista tarkastusta, kuntotarkastaja laatii itselleen tarkastus-suunnitelman, jossa hän tarkentaa tarkastuksen painopistealueita kohteen ominaispiirteiden mukaan, ottaen huomioon mm. kohteen rakennustavan ja iän. Seuraavien osa-alueiden tarkastelu suoritetaan aina mahdollisten ongelmakohtien tai vaurioriskien kartoittamiseksi (huomioiden kohdan 6 kohdetyypistä johtuvat rajaukset) a) Perustukset, alapohja ja rakennuksen vierusta • näkyvissä olevat perustus- ja alapohjarakenteet ja rakennusosat rakennuk- sen sisä- ja ulkopuolelta ryömintätila • rakennuksen vierusta, maanpintojen vietot, rakennuspaikka (talviaikana voi • sade- ja sulamisvesien hallittu poisohjaaminen • mahdolliset salaojien tarkastuskaivot • maanpintojen korkeusasema suhteessa rakennuksen lattiatasoon ja ulko- • näkymättömissä olevia rakenneosia koskevia riskejä arvioidaan mahdolli- • näkyvissä olevat runko- ja julkisivurakenteet ja rakennusosat rakennuksen • näkymättömissä olevia rakenneosia koskevia riskejä arvioidaan mahdolli- • kunto, tiiveys ja toiminta, vesipeltien kallistukset • yläpohjarakenteet, ullakkotilat ja vesikatto varusteineen • suihkulliset WC:t, kodinhoitotilat ja kurapisteet, pesu- ja kylpyhuoneet, uima- allastilat ja saunat, joissa pintarakenteille voi roiskua vettä tai ne kastuvat • mahdollisen vedeneristyksen liitos lattiakaivoon • lattian kaltevuuksien tarkastelu vesivaa’alla • seinä- ja lattiarakenteiden materiaalit sekä pintamateriaalit kirjattava Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
• sisäolosuhteet (sisäilmasto aistinvaraisesti, suhteellisen kosteuden ja lämpö- • aistinvaraisesti havaittavat vauriot ja viitteet mahdollisista vaurioriskeistä • tiedot kattila- ja poltinlaitteista, muista lämmityslaitteista, sekä öljysäiliöistä (ikä ja viimeksi suoritetut huollot, tarkastukset ja korjaukset), savuhormin sisävuorausputken olemassaolo, savuhormi(e)n edellinen nuohouskerta ja nuohousväli • pintapuolisesti arvioitavat lämmitysjärjestelmän osat kuten lämmitysvesijohdot ja –patterit sekä lämmönsäätöventtiilit (toiminta ja vuodot) • vesi- ja viemäriverkoston näkyvät osat (esim. lattiakaivot ja viitteet syöpymiin pesualtaiden metallisissa viemäriputkissa), ikä sekä huolto- ja korjaushistoria • pintapuolisesti arvioitavat vesi- ja viemärilaitteiden osat kuten vesikalusteet, hanat ja sekoittajat (toiminta ja vuodot) • jäte- ja käyttöveden käsittelylaitteistot (kunnallistekniikan ulkopuolella) • ilmanvaihdon toimivuuteen oleellisesti vaikuttavien puutteiden havainnointi (mahdollisten hajujen toteaminen, ilmanvaihtotavan toteaminen, mahdollisen ilmanvaihtokoneen toiminnan ja käytön selvittäminen, poistoilmaventtiilien puuttuminen, korvausilman saatavuus) • tulo- ja poistoilmaventtiilien tila (sijainti, asento ja puhtaus) • ilmavirtauksen suunta poistoilmaventtiileissä • ilmanvaihtokojeiden ikä sekä huolto- ja korjaushistoria • pintapuolisesti havaittavat, käyttöturvallisuuteen vaikuttavat puutteet (rikkou- tuneen eristeet ja peitelevyt, irtonaiset kytkimet ja pistorasiat tms.) • järjestelmän ikä sekä huolto- ja korjaushistoria • varoittimien olemassaolo, sijoittelu ja toiminta Kuntotarkastusraportissa on mainittava, mikäli jotakin tarkastusta ei ole voitu tehdä. Raportissa on myös mainittava havaintojen perusteella todetut riskit tai lisätutkimustarve. Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
8 KUNTOTARKASTUKSESSA TEHTÄVÄT MITTAUKSET
Kuntotarkastuksessa käytettävien mittalaitteiden sekä mittaus-, analysointi- ja tutkimusmenetelmien tulee olla yleisesti hyväksyttyjä tai alalla yleisesti käytettyjä ja hyväksi todettuja. Mittalaitteiden tulee olla valmistajan suositusten mukaisesti kalibroituja. Kuntotarkastuksen yhteydessä tehdään seuraavat mittaukset (huomioiden kohdan 6 kohdetyypin mukaiset rajaukset): Aina tehtävät mittaukset • suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaukset sisä- ja ulkoilmasta • poikkeavan kosteuden havainnointi kosteudentunnistimella ”haaru- koimalla” kosteudelle tavallisesti alttiina olevista paikoista • paperiarkilla tai merkkisavulla tehtävät ilmanvirtaushavainnot (mm. epäilyttävissä ilmavuotopaikoissa havainnon varmistus ja IV-poistoventtiilit tarkkuudella toimiiko vai ei) • maanpinnan ja lattiatasojen välisten korkeuserojen vertaaminen riskitekijän arvioimista varten (talviaikana voi lumi rajoittaa havain- tojen tekoa) • mahdollisuuksien mukaan salaojien tarkastuskaivojen sisäpuolinen tarkastaminen ja tarkastuskaivossa olevien salaojaputkien korkeusaseman vertaaminen maanpintaan, perustustasoon tai ryömintätilan maapohjan tasoon (mittauksen perusteella ei voi ottaa kantaa salaojien olemassaoloon tai toimivuuteen, vain tarkastuskaivojen tilaan, lietepesissä olevan lietteen määrään ja salaojaputkien korkeusasemaan) • riskihavainnon johtopäätösten tueksi ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaukset ullakko- tai yläpohjatilasta ja ryömintätilasta, jos sellainen on ja mittaaminen tilasta on mahdollista. Yksittäinen mittaustulos (yläpohja- ja ryömintätilat) tulee kokonaiskuvan saamiseksi yhdistää tilasta tehtyihin havaintoihin. Yksittäisellä mittaustuloksella ei ole mainituissa kohteissa oleellista merkitystä, pidemmän aikavälin seuranta kuvaa kokonaistilannetta yksittäistä sääherkkää mittaustulosta paremmin • riskihavainnon johtopäätösten tueksi puun kosteuden mittaus katto- • kotelomaisten ja ontelorakenteiden (esim. kevytrakenteinen väli- seinä tai sisäpuolelta peitetty kiviainesrakenteinen seinä) sisä-puolisen ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaaminen pintapuolisen riskihavainnon johtopäätösten tueksi. Tarkastukseen sisältyy enintään kolmen tarkastusreiän poraaminen, mahdollisista lisäporauksista tulee erikseen sopia tilaajan kanssa. Lisäksi kyseisen kohdan tarkastelu puun kosteuden mittalaitteella, jos on syytä epäillä kosteusvaurioriskiä • pintalämpötilan mittaukset ulkoseinien sisäpinnoilta. Pintalämpö- tilan mittauksia ei suoriteta kattavasti, vaan ainoastaan tehtyjen havaintojen varmistamiseksi (kylmäsillat tms.). Pintalämpötilan mittauksia ei voida suorittaa kesäaikaan. Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
Kuntotarkastuksen yhteydessä ei tehdä mm. seuraavia tarkasteluja ja mittauksia:
• lämmöneristysten kunnon tai eristyspaksuuden tarkastaminen • betoni-, tiili- ja harkkorakenteiden suhteellisen kosteuden • salaojien ja muiden maan alla olevien rakenteiden tarkastaminen • kalusteiden tai pintarakenteiden alla ja takana olevat rakenteet • kylmäsiltojen järjestelmällinen etsiminen ja tutkiminen, ellei kyseessä ole selvän havainnon varmistaminen tai jos piirustuksista havaitaan viitteitä tämänkaltaisista riskipaikoista • lämpö- ja ilmavuotojen tutkiminen ja lämpökamerakuvaukset • ilmavirtausmäärien mittaukset (l / s, m3 / min) • sisäilmamittaukset (mikrobiperäiset- ja muut sisäilman • mittapoikkeamien, halkeamien, painumien ja taipumien • piirustustenmukaisuuden, rakennusluvan mukaisuuden tai toisten antamien tietojen oikeellisuuden varmistaminen • pinta-alojen oikeellisuuden tarkastaminen
9 KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

Kuntotarkastusraportti tehdään kirjallisena ja luovutetaan tilaajalle, ellei muuta ole
sovittu. Raportissa esitetään tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit,
puutteet ja korjaustarpeet, sekä suositukset ja toimenpide-ehdotukset
tarkastushetkellä havaittujen epäkohtien selvittämiseksi tai korjaamiseksi, sekä
seuraukset, ellei korjaustoimiin ryhdytä. Kuntotarkastusraporttia laadittaessa
tulee huomioida, että kuntotarkastusraportti ei ole korjaustyöselitys tai
-suunnitelma.

Kuntotarkastusraportissa esitetään vähintään:
• tarkastusmenettelyn epävarmuustekijät • kohteen omistajan yhteystiedot jos eri kuin tilaaja • tarkastettavien kohteiden (määrä), tyyppi ja käyttötarkoitus • kohteen omistushistoria tilaajan tai omistajan selvityksen mukaan • kohteen pääasiallinen rakennustapa • pinta-alat (hm2, brm2), rakennuksen tilavuus ja kerrosten luku- määrät (kerrotut tai asiakirjoista saadut tiedot) • rakennusosien päämateriaalit (perustukset, ala-, väli- ja yläpohjat, Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
• yleistiedot LVISA-järjestelmistä (mm. mahdolliset energiankulutus- • tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) • tulisijojen laatu ja toimivuustiedot (tarkastajalle kerrotut tiedot) • erityistilojen (esim. jäähdytetyt tilat) määrä ja laatu • tarkastajan käytettävissä olleet asiakirjat • isännöitsijäntodistuksesta tai isännöitsijältä saadut tiedot • korjaushistoria sekä tehdyt korjaus- tai muutostyöt, suoritusajan- kohta (-kohdat) ja suorittaja(t) jos tiedossa • kohteeseen suunnitellut toteuttamattomat korjaukset • käyttäjän tai omistajan tekemät havainnot ja esiintyneet sekä tiedossa olevat ongelmat ja vauriot sekä tehdyt korjaukset • kuntotarkastajan kohteessa havaitsemat oleelliset virheet, puutteet, vauriot ja riskit sekä rakenteelliseen turvallisuuteen, käyttöturvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat riskit ja korjaus-tarpeet sekä päätelmät niiden merkityksestä • edellisten perusteella tehdyt johtopäätökset ja yhteenveto • toimenpide- ja/tai korjaussuositukset sekä niiden perusteet • riskit, ellei ehdotettuja parannus- tai korjaustoimenpiteitä tehdä tai • mahdolliset mittaustulokset tulee esittää selkeästi (esim. erittäin oleellista on kertoa mittaustulosten
ja esitettyjen numerotietojen merkitys
• kosteudentunnistimen (pintakosteusmittarin) lukemia ei ilmoi-
teta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia
mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden lukemat)
Kuntotarkastuksen suorittamiseen tai laajuuteen vaikuttavat rajaukset ja rajaus-ten syy on mainittava raportissa selvästi. Kuntotarkastusraporttiin ei sisälly kustannusarviota tai PTS-suunnitelmaa. Kuntotarkastusraportti tulee laatia mahdollisimman yksiselitteiseksi. Raportin perusteella myös henkilön, jolla ei ole rakennustekniikan erityisosaamista, on pystyttävä muodostamaan riittävän hyvä ja ymmärrettävä käsitys kohteen kunnosta. Raportissa tulee välttää oletuksia ja muita epätarkkuuksia, ehdollisia muotoja ja runsaita viittauksia. Raportin sävyn tulee olla toteava. Kappaleet ja lauseet muotoillaan ja jäsennellään lyhyiksi raportin selkeyden ja luettavuuden takia. Mikäli eri vuodenajat aiheuttavat rajoituksia havaintojen tekemiselle, tulee tästä raportissa mainita. Erittäin oleellista on kertoa havaintojen ja mittaustulosten merkitys tulkinta-virheistä johtuvien väärien toimenpiteiden eliminoimiseksi. Ei esim. riitä, että kerrotaan rakenteessa olevan kosteutta, on pystyttävä arvioimaan myös kosteu-den merkitys. Ellei merkitystä voi luotettavasti arvioida, tulee aina suositella lisäselvityksiä tai kuntotutkimusta jatkotoimenpiteiden pohjaksi. Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
Kuntotarkastusraporttiin tulee liittää valokuvia seuraavasti: • yleiskuva julkisivuista (1 – 2 kuvaa), joista saadaan käsitys raken- • yleiskuvat kosteista- ja märkätiloista, joista käy ilmi materiaalit ja • kaikki mahdolliset vahinkopotentiaalit, sekä mahdolliset ongelma- kohdat. Kohde kuvataan, jos katsotaan, että kuvalla voidaan tuoda selkeää lisäinformaatiota • yleiskuva sisätiloista (1 – 2 kuvaa), joista käy ilmi yleinen sisustus- materiaali sekä –taso ja tilarakenteet • tarvittaessa yleiskuva jostakin huonetilasta, jossa esim. poikkeavat pintamateriaalit tai jokin tavanomaisesta poikkeava rakenne-ratkaisu. Muuten yleisesti tiloissa käytetyt pintamateriaalit kerro-taan tekstiosuudessa. Kuntotarkastusraporttiin voi laittaa liitteeksi tekstiä selventäviä taulukoita ja piirroksia, valokopioita ja otteita julkaisuista (lähde mainittava). Kuntotarkas-tuksessa apuna käytetyt havaintodokumentit ja kohteessa tehdyt havainto-piirrokset jäävät suorittajalle.
10 KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VALMIUDET JA ASIANTUNTEMUS

Kuluttajan toimeksi antamassa kuntotarkastustehtävässä kuntotarkastajan (toimeksisaaja) vastuu määräytyy kuluttajansuojalain 8:nnen luvun mukaisesti. Kuluttajansuojalain mukaan kuntotarkastaja ei voi rajata vastuutaan palvelusuoritteesta saatavaan palkkioon. Yrityksen tai yhteisön toimeksi antamassa kuntotarkastustehtävässä sovelletaan, ellei muuta ole sovittu, konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja (KSE), joiden mukaisesti kuntotarkastajan vastuu voidaan rajata kuntotarkastajan suoritteesta saaman palkkion määrään. Kuntotarkastajan vastuut määräytyvät sen mukaisesti, kummasta toimeksiannosta on kysymys. Kuntotarkastuksesta ja kaikista sen yhteydessä tai erikseen tapahtuvista toimenpiteistä ja rajauksista tulee sopia kirjallisesti ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kuntotarkastus tulee suorittaa tilaussopimuksessa määritellyn mukaisesti ja suoritteen tulee myös vastata tarkastuksesta tilaajalle ennalta annettuja tietoja. Edellä mainittujen lisäksi kuntotarkastaja vastaa kohteesta tekemiensä ja kuntotarkastusraporttiin kirjaamiensa havaintojen kattavuudesta ja oikeelli-suudesta sekä havaintojen pohjalta tekemistään päätelmistä, tulkinnoista ja suosituksista. Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
Kuntotarkastaja on vastuussa siitä, että tarkastus tehdään ammattitaitoisesti. Jos tarkastuksessa on virhe, tarkastaja vastaa tästä aiheutuneesta vahingosta. Kuntotarkastaja ei vastaa asunnon varsinaisesta vauriosta tai puutteesta vaan niistä vahingoista, joita vaurion tai puutteen havaitsematta jättäminen tai ilman perusteltua syytä tehty vääräksi osoittautuva toimenpidekehotus on tilaajalle aiheuttanut. Edellisestä johtuen kuntotarkastajan tulee perustella antamansa jatkotoimenpidesuositukset. Kuntotarkastaja ei vastaa hänelle kerrottujen tai kohteen asiakirjoissa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastajalla ei ole velvollisuutta tarkastaa saami-ensa tietojen tai asiakirjojen oikeellisuutta. Tietojen lähteet tulee siksi aina mainita jos annettuja tietoja kirjataan raporttiin. Jos kuntotarkastaja havaitsee ilmeisen ja merkittävän virheen asiakirjoissa, tulee se mainita raportissa. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkas-tajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. − kuntotarkastuksen vaativuuden edellyttämää säännöllistä lisä- koulutusta, kuten alalle erikoistuneiden yritysten tai oppilaitosten tms. alan asiantuntijaorganisaatioiden järjestämää täsmä-koulutusta, esimerkiksi kuntoarvioijan ja kuntotutkijan koulutusta − kokemusta uudis- ja korjausrakentamisesta eri tyyppisissä ja eri − LVIS-tekniikan perusteiden ja toimintaperiaatteiden hallintaa niiltä osin kuin se henkilön peruskoulutukseen kuuluu − perustietoa asunto- ja kiinteistökaupan juridiikasta ja osapuolten Kyetäkseen luotettavasti määrittelemään ja luokittelemaan havaintoja ja niiden
merkitystä rakennetekniseltä kannalta sekä mahdollisten vaurioiden mahdollisesti
aiheuttamien terveyshaittariskien kannalta hyvällä kuntotarkastajalla tulisi olla
perustietoa mm.
− eri aikoina käytetyistä rakennustavoista, rakenneratkaisuista, materiaaleista ja niiden ominaisuuksista sekä käyttäytymisestä eri olosuhteissa − rakennuksissa esiintyvistä erilaisista vaurioista ja niiden synty- − rakennusfysiikasta (erityisesti rakenteiden lämpö- ja kosteustekni- − rakenteellisista mikrobivaurioista ja niiden syntymekanismeista sekä käyttäytymisestä eri olosuhteissa Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
Kuntotarkastajan tulee tuntea mittalaitteidensa toimintaperiaate, huolehtia niiden asianmukaisesta käytöstä, huollosta ja kalibroinnista, kyetä tulkitsemaan mitta-laitteiden käyttäytymistä oikein eri tilanteissa, sekä tuntea eri materiaalien mittaustapoja koskevat ohjeet (mm. kosteuden mittaaminen betonirakenteista). Kuntotarkastajalle ei ole vielä luotu varsinaista koulutusohjelmaa, auktorisointi- tai pätevöitymisjärjestelmää, mutta sellaista ollaan alalle kehittämässä. 11 KUNTOTARKASTUKSESSA TARVITTAVIA APUVÄLINEITÄ
Tukevat (kumipohjaiset) työkengät, haalarit ja suojapusero, hansikkaat, kumikengät, kevyitä kengänsuojuksia, käsipyyhkeitä, kevyt ensiapupakkaus (kesäaikana kyypakkaus käärmeenpureman ja ampiaisenpistojen varalta). Yläpohjatiloja ja huonokuntoisia ryömintätiloja tarkastettaessa on suositeltavaa käyttää kokonaamaria varustettuna vähintään P2-suodattimella tai P2 - P3/A2- yhdistelmäsuodattimella (mineraalivilla- ja itiöperäiset yms. pölyt). Tietojenkeruulomakkeet, muistiinpanovälineet, monitoimiveitsi tai puukko, ruuvitalttoja, teräs- tms. kuula tai vesivaaka, taskupeili tms. tähystin, taskulamppu, kulmarauta tai pieni sorkkarauta, pora, poranteriä, rullamitta, muovitulppia, muovipusseja, silikonipuristin ja -tuubi, ikkuna-avain ja kamera. Lisäksi mukana on suositeltavaa pitää ilmastointiteippiä, mattoveitsi, taltta ja vasara, jatkojohto, tehovalaisin ja kiikarit. 11.3 Välttämättömät mittalaitteet ja -välineet • kosteudentunnistin kosteuden paikallistamiseen rakenteista (ns. pinta- • puun kosteuden mittalaite (puun kosteuden mittaamiseen) • suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite (ilman suhteellisen • merkkisavua ilman liikkeiden havainnointiin (savuampulleja) • pintalämpömittari (mahdollisten kylmäsiltahavaintojen varmistamiseksi 11.4 Suositeltavat raskaat käsityökalut (ei välttämättömiä) (Kenttä)lapio, suojapeite, iskuporakone tai poravasara ja sopivia teriä kosteus-mittausta varten porattavien reikien tekoon, pieni pölynimuri tai ilmapumppu (kosteusmittausta varten kiviaineiseen materiaaliin porattujen reikien puhdis-tamiseen). Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000

12 KUNTOTARKASTUKSEEN SISÄLTYVÄT TARKASTELUT

12.1 Rakenteiden ja järjestelmien kunnon tarkastelu Rakenteiden, laitteiden ja järjestelmien kunnon tarkastelu suoritetaan pintapuolisesti ja aistinvaraisesti mahdollisten piilevien vaurioiden aiheuttamien riskien ja lisätutkimustarpeiden määrittelemiseksi. Seuraavat asiat tulee selvittää: − rakenteiden tyyppi ja pääasialliset materiaalit − riskiarvio mahdollisista piilevistä vaurioista tai lisätutkimus- tarpeesta muodostetaan haastattelujen, rakennekuvien, havain-tojen, kosteuskartoitusten tulosten, iän ja olosuhteiden perusteella Kuntotarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota turvallisuuskysymyksiin mm. seuraavissa kohteissa: sähkölaitteet (näkyvien kytkinten, pistorasioiden ja liitosten kunto, eli onko peitelevyt ja rasiat ehjiä, näkyykö paljaita johtimia tms.) yleinen paloturvallisuus (mm. hormistojen kunto, palovaroittimen olemassaolo ja toiminta); yksityiskohtaista rakennusajankohtana voimassa olleiden palomääräysten mukaisuutta ei selvitetä tikkaiden, lumiesteiden ja kattosiltojen asianmukaisuus ja kunto luiskien, portaiden sekä kaiteiden asianmukaisuus ja kunto julkisivun näkyvät vauriot (mm. rapautumisen johdosta mahdolli-sesti irtoavan kappaleen putoamisvaara) 12.3 Mahdollisten terveyshaittaa tuottavien vaurioriskien tarkastelu Riskejä, jotka voivat vaikuttaa terveellisyyteen, tarkastellaan aistinvaraisin havainnoin. Kohteen terveellisyysnäkökohtien tarkastelussa tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: • ympäristön rakenteille aiheuttamat rasitteet (esim. valumavedet) • aistinvarainen sisäilmaston ja sisäilman laadun arviointi • käytön ja toiminnan aiheuttamat poikkeavat epäpuhtaudet • päästöt kuten liuottimet, kaasumaiset epäpuhtaudet, (materiaali- emissiot), materiaalipöly (mm. kokolattiamatot) • selvästi havaittavat tai piirustuksista havaitut rakenteiden ilmeisten kylmäsiltojen ja epätiiveyskohtien aiheuttamat haitat (kylmyys, veto ja kosteus) • kosteusvauriot, home- ja muut mikrobiperäiset hajut • asbestipitoiset materiaalit (ei asbestikartoitus) • rakennuksesta tai sen teknisistä laitteistoista johtuva melu Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
Terveellisyyteen (mm. sisäilman laatu) liittyviä ongelmia ja puutteita tulee usein esille jo käyttäjähaastatteluissa. Terveellisyysnäkökohdissa ilmenevissä ongel-missa tulee aina tehdä tai suosittaa lisäselvityksiä (esim. sisäilmaston kunto-tutkimus).
13 KUNTOTARKASTUSTA TARKENTAVAT JA TÄYDENTÄVÄT LISÄTUTKIMUKSET
Tässä luvussa on lueteltu joitakin sellaisia tutkimuksia ja lisäselvityksiä, jotka eivät kuulu kuntotarkastuksen vakiosisältöön. Kuntotutkimuksella tarkoitetaan tietyn rakenteen, rakennusosan tai järjestelmän korjaus- tai perusparannussuunnittelun pohjaksi tehtävää tutkimusta, jossa erilaisten tutkimusmenetelmien avulla selvitetään rakenteiden kunto, tekninen toimivuus, käytetyt materiaalit, rasitusympäristö ja sen vaatima korjaustaso. Tarkentavia kuntotutkimuksia ovat mm. • kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus • rapattujen julkisivujen kuntotutkimus • rakenteita avaamalla tehtävät kuntotutkimukset • betoni-, tiili- ja harkkorakenteiden suhteellisen kosteuden mittauk- • lämmöneristyksen tutkiminen (paksuus ja kunto) ja U-arvojen määritys tai kokonaislämmöneristävyyden laskennallinen tarkas-telu • massiivipuurakenteiden tutkiminen näytteenottoporan avulla • lämpövuotojen etsiminen infrapunamittauksella tai lämpökameralla • putkistojen kunnon tutkiminen erityismenetelmillä • kanavistojen, putkien (mm. salaojat) ja viemärien kuvaukset • muut LVISA-laitteiden ja järjestelmien kuntotutkimukset Kuntotarkastusta tarkentavia lisäselvityksiä ovat mm. • home- ja mikrobivauriokartoitus, näytteiden analysointi • rakenteiden sisäpuoliset tähystykset • materiaalinäytteiden koestus ja analysointi • maalityyppien analysointi laboratoriossa • lähtötietojen paikkansapitävyyden tarkastus • energiataloudellinen tarkastelu (energiatodistus) Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000

14 TOIMINTAMALLIN JOHTORYHMÄ JA LAATIJAT
Asuntokaupan Kuntotarkastus Yhteinen Toimintamalli kehityshanke on ollut osa Tekesin Terve Talo teknologiaohjelmaa. Hanketta on ohjannut johtoryhmä ja varsinaisesta ohjeen laadinnasta on vastannut työryhmä. Palautetta ja komment-teja on haettu kymmeniltä tahoilta, jotka on esitetty jäljempänä ns. palaute- ja yhteistyöryhmässä. Johtoryhmä
Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry Työryhmä

Insinööritoimisto Raksystems Oy
Lakiasiaintsto Palo, Lehti, Tolvanen Oy varatuomari Marianne Palo
Yhteistyö- ja palauteryhmä

Juhani Jäkkö, Huoneistokeskus Oy Lkv
Jyrki Ramstedt, PSW Kiinteistömaailma
Juhani Ala-Könni, Merita Pankki Oy
Jorma Säteri, Sisäilmayhdistys ry
Erkki Tikkanen, Insinööritoimisto Hanson Oy
Päivi Seppälä, Kuluttajavirasto
Risto Ruotsalainen, Allergia- ja astmaliitto ry
Juhani Pirinen, Keuhkovammaliitto
Ilari Aho, Motiva
Jyrki Jalli, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy
Alpo Hyttinen, Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry
Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000
Seppo Anttila, Vakuutusyhtiö Pohjola Oy Taisto Malinen, Vakuutusyhtiö Pohjola Oy Veli-Pekka Kemppinen, Vakuutusyhtiö Sampo Anssi Aarnio, Vakuutusyhtiö Sampo Mikko Vaitomaa, Vakuutusyhtiö Sampo Mauri Sirén, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry Marko Silén, Helsingin Kauppakamari/tavarantarkastus Leif Sebbas, Insinööritoimisto Sebbas & Partners Oy Simo Tervo, Allergia- ja astmaliitto ry Helena Kinnunen, Suomen Kiinteistöliitto ry Toimi Niesniemi, HB Sisäilmatutkimus Oy Kauko Tulla, VTT Rakennustekniikka Kari Reijula, Työterveyslaitos Tapio Korkala, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Matti Eklund, tavarantarkastaja Markku Luostarinen, Rakennusvauriotutkimus RVT Oy Juhani Nenonen, Suomen Omakotiliitto ry Paavo Koivuranta, Husläkarna, PK-Group Ab Martti Hekkanen, VTT Rakennustekniikka Hannele Rämö, Asumisterveysyhdistys AsTe ry Kari Immonen, Renova-tieto Liisa Uussaari, Kuluttajaneuvonta, Porvoo Henry Bergman, Hebecon Oy Pauli Levy, Tarkastustekniikka Levy Pauli Oy Mika Pelander, Ins.tsto Sebbas & Partners Oy Raimo Hongisto, Vakuutusyhtiö Sampo Irja Simonen, Kuluttajavalituslautakunta Anja Peltonen, Kuluttajavirasto Pentti Kaasinen Reijo Lehtinen, Rakennusteollisuuden keskusliitto Jukka Karila, RKL raati Antero Pentikäinen, Vaateri Oy Heikki Iisakkila, Insinööritoimisto Raksystems Oy Jari Veikkola, Insinööritoimisto Raksystems Oy Ari Könnö, Insinööritoimisto Raksystems Oy Juha Karhu, Insinööritoimisto Raksystems Oy Matti Kaijomaa, Insinööritoimisto Raksystems Oy Ari Honkasalo, Insinööritoimisto Raksystems Oy Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit. Kuntotarkastus asuntokauppaa varten Yhteinen
SUORITUSOHJE
1.3.2000

PALAUTELOMAKE

Tällä lomakkeella voit antaa palautetta Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteisestä Toimintamallista ja
sen eri ohjeista, kuten suoritusohjeesta, tilaajan ohjeesta ja esimerkkiraporteista.
1. Asemani (ympäröi oikea)
tilaajan roolissa / kuntotarkastuksia suorittava / muu alan asiantuntija / muu, mikä: 3. Tarkastus sisältää LVIS tekniikan arviointia lähinnä iän, korjaushistorian ja näkyvien vaurioiden ja turvallisuusriskien osalta. Mitä mieltä olet tästä? 4. Minkälaista osaamista kuntotarkastus mielestäsi edellyttää? Jatka tarvittaessa lisälehdille. Nimeni ja yhteystietoni Palauta tämä lomake faxitse osoitteella: Suomen Kiinteistöliitto ry / fax: 09-1667 6400 Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. Toimintamalliin kuuluu Suoritusohje, Tilaajan ohje ja Esimerkkiraportit.

Source: http://www.phnet.fi/public/voimavara/suoritusohje.pdf